torstai 31. tammikuuta 2013

Osteopaatilla

Käytiin molempien poikien kanssa Markus Laioksen vastaanotolla Riihimäellä. Humpallahan on kaikenlaista vaivaa ollut vähän väliä, Repen halusin tarkistuttaa muuten vaan.

Ensin käsittelyyn otettiin REPE. Reiska ei pidä vieraista miehistä ja vähän jännitti miten se tilanteeseen suhtautuu, mutta sepä yllätti ja pienen tutustelun jälkeen antoi käsitellä ihan suosiolla. Käsittelyn aikana makoili ihan rennosti pöydällä.
Repen liikkuminen on ihanaa katseltavaa, ja se on muutenkin kropaltaan tosi rennon ja elastisen oloinen. En siis epäillyt että sillä mitään vaivaa olisi, mutta sen verran kova menijä se on, että halusin tarkistaa tilanteen, ja nyt lonkkakuvien jälkeen myös tsekata ettei kropassa ole mitään toispuoleisuuksia. Kaikki oli Repen kohdalla odotetusti ihan ok. Pientä vinoutta ja lukkoa ylimenoalueella, kuulemma ihan tyypillistä aktiiviselle koiralle. Nämä hoidettiin paremmaksi, ja uutta käyntiä katsotaan mahdollisesti aktiivisemman treenikauden jälkeen syksyllä, jos tuntuu että on tarvetta.

Sitten moniongelmainen HUMPPA. Kertailtiin Humpan pitkää ontumis- ja jumihistoriaa. Humppa siis ontui eka kerran takajalkoja jo alle vuoden ikäisenä, luusto kuvattiin heti vuoden iässä ja siinä ei ole vikaa. Satunnaiset ontumiset jatkui n. 4-vuotiaaksi, jolloin ne hävisivät, mutta jonkinlaista jumia ja jäykkyyttä lantion alueella sillä on ollut aina. Lisäksi on ollut näitä epämääräisiä oireita; eturauhasvaivaa, virtsatulehdusta, joskus ripulia. Ei mitään isompaa, eikä koira ole varsinaisesti sairastanut, mutta tällaisia pieniä sekalaisia oireita silloin tällöin.
Nythän käytin sen lääkärissä kun se oli taas aivan jumissa, virtsassa sillä oli hieman struviittikiteitä ja pH koholla, mutta ei mitään sen kummempaa. Ei edes hoideta mitenkään, sen verran vähäiset oli oireet eikä itse koira ole siis oireillut mitenkään.
Humppa on elämänsä aikan rampannut hierojilla ja fyssareilla, mutta on aina ollut tosi vaikea hoidettava, koska jännittää niin kovasti. Aiemmin on kerran käyty Leena Piiralla, ja mielestäni osteopaattiseen hoitoon Humppa vastasi hyvin. Piiralla, kuten nyt Laioksellakin Humppa makoili hoidon ajan ihan rentona.

Nyt Laios löysi Humpalta selkeän tukoksen ylävatsan alueelta, ja tuo vaikuttaa koko oikeaan puoleen. Liikeradat on hyvin rajoittuneet.
Humpalta jätetään nyt gluteeni ruuasta pois, eli vaihdetaan nappula aluksi varmaankin Orijeniin. Koirat on syksystä saakka syöneet 50:50 -ruokavaliota, eli puolet nappulaa, puolet lihaa (=jauhelihaa, kanaa, kalaa, kananmunia...), ensin pitkään RC Medium Sensible -nappulalla, ja nyt viimeiseksi Brit Caren lammasriisiä. Ostetaan nyt siis säkki Orijenia tilalle ja katsotaan mitä tapahtuu. Humpalle varattiin myös uusi aika osteopatiaan n. kuukauden päähän.

Kuulostaa aika hipiltä, että kaikki nämä vaivat voisi olla ravinnosta kiinni. Itse kuitenkin uskon myös ihmisten kohdalla kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, eli siitä ravinnostahan se hyvinvointi lähtee. Eipä tämä kokeilu ota jos ei annakaan, ja jos tällä viimein saadaan Humpalle jotain helpotusta, niin kyllä se sen arvoista on.

Muutama päivä otetaan nyt molempien kanssa vähän rennommin, että saa pojat tottua uusiin asentoihinsa, mutta muuten jatketaan ihan normaalilla monipuolisella liikunnalla ja muulla puuhastelulla.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

TK2 Humppis

Tulihan se tämäkin päivä elettyä, että Humppa todellakin selvitti tiensä pois alaluokilta.
Käytiin Porvoossa kisailemassa Harri Laisin silmien alla. Halli (ja Harri ;) ) oli todella meille sopiva, ja sain Humpan aika kivaan vireeseen.
Viimeisissä treeneissä ennen kisoja Humppa aiheutti vähän lisäjännitystä, ja oli noussut seisomaan paikallaolossa. Nyt kun vielä saatiin bc-neito vieruskaveriksi niin sydän hakkasi kyllä tuhatta ja sataa, mutta niin vain selvittiin. Paikallaolon jälkeen olikin jo niin kuningas olo, että oli ihan kiva mennä kehään. Liikkeestä maahanmeno tehtiin ensin, muuten ihan normijärjestys.

Paikallaolo 10. Siellä pötkötti Humppis pää maassa.
Liikkeestä maahanmeno 8,5. Annoin massiivisen vartaloavun, otettiin kaksoiskäskynä.
Seuraaminen 8. Edistää sen tutut puoli metriä ja painaa, mutta nyt oli Humpaksi yllättävän tasainen suoritus.
Luoksetulo 9,5. Ihan hieno. Humppa on nyt löytänyt hyvän vauhdin, ja kun on tehty pitempää matkaa treeneissä, niin stopin ennakointi ei kisamatkalla näy.
Liikkeestä seisominen 9,5. Hieno. On hinkattu sitä, että tohvelit pysyisi paikallaan myös, kun kävelen taakse, ja pysyihän ne.
Nouto 9. Tehtiin järjestäjän kapulalla joka oli omaan verrattuna aika kevyt ja matalalaippainen. Saalisti ja rouskutti kapulaa.
Kauko-ohjaus 9,5. Ihana Humppis <3
Hyppy 9. Ei moitittavaa.
Kokonaisvaikutus 9. 

184p., AVO1, KP, TK2 ja vieläpä luokkavoitto 9 koiran joukosta!


vaikein liike taisi Humpalle tänään olla palkintojenjako, jossa se oli lähteä ihan kokonaan lapasesta :)

Tämän koularin saavuttamiseksi on Humpan kanssa käyty yhteensä 16 alo- ja avo-luokkien koetta, joten kai tätä voisi jokseenkin työvoittona pitää. 
Nyt taidamme hetkeksi siirtyä rallytokon pariin, mutta eiköhän niitä voittajan liikkeitäkin aleta pikkuhiljaa kursimaan kasaan.

torstai 17. tammikuuta 2013

Tokoapa hyvinkin!

Koiraelämä on viime aikoina ollut aika tokopainotteista.

Talvi on treenailtu tiistaisin bc-porukalla hallissa, tehty paljon olohuonetreeniä ja vaihtelevalla innolla käyty myös keskenään kentällä treenaamassa. Hieman on Klaukkalan kentät vielä hakusessa, mutta läheisen koulun parkkipaikkaa on hyödynnetty.

HUMPPA on kertaillut avoimen liikkeitä, ja hiukan on aloiteltu voittajaakin. Avoimen liikkeet sillä on ihan mainiossa kunnossa, ja viimeistä ykköstä sieltä varmaan jossain vaiheessa metsästetään. Koepaikat vaan ovat vähän kiven alla näin talvisin, useampaan kokeeseen on oltu varasijalla, mutta vielä ei ole natsannut. Tokouran jatkoa varmaan katsellaan sitten joskus, Humppa on hiukan raskas tokokaveri kun pää ei kestä sitä kaikkea intoa, välillä ääntä lähtee enemmän kuin laki sallii ja liikeetkin on vähän sinne päin... Mutta hauskanpitoa ainakin jatketaan, siitä ei ole epäilystä. Humpsin kanssahan aloiteltiin myös rallytokoa viime kesänä, ja ehkäpä loikkaammekin välillä sille puolelle.

REPE on opiskellut ahkeraan alempien luokkien liikkeitä, ja kaikista sillä alkaa olla jonkinlainen käry. Hieman pohdittavaa on Repen kohdalla tuottanut palkkaus, se kun ei leluilla ihan kunnolla palkkaudu. Namit sille toki kelpaa, mutta taas itselle tuottaa päänvaivaa nakkikoiran palkkaaminen.
Muuten Repe on kyllä varsin ihana tokokaveri. Sillä on valtava into tehdä, mutta on tosi tasainen, tekee aina kuten osaa eikä kiehu eikä kuumu ollenkaan.
Käytiin Repen kanssa myös Korrin Riitalla yksärillä, ja mennään varmasti vielä uudelleenkin. Yritetään panostaa pohjien tekemiseen ja yhteistyön hiomiseen, koetavotteita ei Reiskalla ole vielä aikoihin. Repe on aika hankalassa iässä, ja hajut tahtoo kovasti sekoittaa pienen pojan päätä. Antaa hänen siis rauhassa aikuistua ja viisastua.

Käytiin poikien kanssa potkukelkkalenkillä aiemmin viikolla. Humppa veti kelkkaa omaan kiihkeään ja äänekkääseen tapaansa, ja on sen jälkeen ollut valitettavan jumissa. Kipeältäkin se vaikuttaa, joten huomiseksi on lääkäri varattuna. Tsekataan varmuuden vuoksi eturauhanen, ja haetaan ainakin kipulääkettä. Keski-ikä ei valitettavasti tule yksin, ei edes Humpalle.

torstai 10. tammikuuta 2013

C-lonkkainen raukkaparka

Näinhän siinä sitten kävi, että B/C -lausunnolla tuli Repen lonkat Kennelliitosta. Noh, isompaa vikaa lonkissa ei ole, eli eiköhän Repe näillä juoksentele hyvän bordercollien elämän, tai ainakaan elämänlaadun ei lonkista pitäisi olla kiinni.
Repe on onneksi aika pienikokoinen ja kevyt, joten sekään ei niveliä turhaan rasita.

Lisäys 14.1.: Soitin lonkkalausunnosta vielä Annie Limanille Kennelliittoon. Sieltäkin vahvistettiin monen esittämä näkemys, että ainoa vika lonkissa on matalat lonkkamaljat, Limanin sanoin "aivan rotutyypilliset". Reisiluunpäät ovat hyvin muodostuneet ja pyöreät, ja oikein terveen näköiset. Lisäksi tuo oikean lonkan löysyys tiputti sen C:hen.
Mukavaa kuulla tämä vielä viralliseltakin taholta, että arjessa meidän ei Repen lonkkia tarvitse mitenkään huomioida, eikä niissä ole mitään nivelrikon merkkejä tai muutenkaan hälyyttävää vikaa.

Tässä vielä kuva niistä pikkumiehen lonkista:

tässä siis C-lonkka vasemmalla puolella


Kyynärät siis hänellä moitteettomat 0/0, ja etupää ja selkä muutenkin siistit. 

Muuten meille kuuluu mukavaa vuoden alkua. Ollaan lenkkeilty paljon "omissa" maastoissa, treenailtu tokoa vaihteeksi useamminkin kuin kerran viikossa ja kaikenlaista tekisi jo mieli suunnitella keväälle ja kesälle. Repe on murkkuillut oikein olan takaa ja ollut sen vuoksi pienoisella kurikuurilla. Mahdottoman kiltti se kyllä on, hiukan kun ääntä korottaa niin taas ollaan ruodussa.