lauantai 25. heinäkuuta 2015

Kesälomalla Kolilla

Kesäloman eka reissu suuntautui meille vähän oudompaan Itä-Suomeen. Ensimmäiseksi yöksi ajelimme Rääkkylään Koivuniemeen, ja siitä maittavan aamupalan jälkeen kohti Kolia. 
Matkaan lähdettiin 60l rinkan ja 30l repun kanssa. Koirilla valjaat ja vetovyöt ja ensimmäisen päivän etappi 25km Ukko-Kolilta Metsäpirtille. 


Ensimmäinen pysähdys Ryläyksen näkötornilla 6km kävelyn päässä. Ryläykselle oli aikamoinen nousu. Koirat jäivät alas huilaamaan ja itse kiivettiin maisemia katselemaan tornista. 


Ja komeathan ne olivat.


Ryläykseltä edessä oli 10km matka Kiviniemeen. Mistään tästä väliltä ei saanut vettä, keli oli aika lämmin ja matka kyllä aikamoisen uuvuttava. Kiviniemeen tultiin joskus iltakasin jälkeen ja melko sippiä oli porukka, mm. Repe.


Kiviniemestä jatkettiin vielä Metsäpirtille, jonka olimme varanneet kahdeksi yöksi. Tällä välillä kerran eksyttiin polulta, kun avokalliolla lähdettiin jotakin väärää uraa seuraamaan. Kiviniemestä lähtiessä matkalla oli vetolautta, hyvin menivät kyydissä ihmiset, koirat ja tavarat.

Metsäpirtille saavuttiin iltakympin jälkeen, kävimme vielä hakemassa vettä kilsan päästä Seppälästä. Mökissä ei ollut parin kynttilänpätkän lisäksi mitään valonlähdettä, joten vähän heikosti saatiin maisemia katseltua illalla. Sauna kuitenkin lämpesi ja iltapalaa kokkailtiin. Hieman oli turhan pitkä tuo ensimmäinen päivä ihan kylmiltään käveltäväksi, jalat oli kyllä kipeänä ja porukka väsynyttä.

Mökillä joutsenet huutelivat ja Humppa oli niistä aika innoissaan. Repe ei tiennyt mitä tapahtuu mutta peesaili varmuuden vuoksi Humppaa joka paikkaan.


Seuraavana aamuna hiottiin suunnitelmaa ja päätettiin lähteä käymään 6km päässä uimarannalla Rykiniemessä. Tällä matkalla oli tosi hienot maisemat Vesivaaran päältä. Kävely tuntui aluksi aika takkuiselta mutta siitä se sitten taas lähti ja maisemat palkitsivat. Myös Rykiniemi oli tosi hieno paikka, vaikka tunnelmaa hieman latistivatkin kovaääniset kanssaretkeilijät. 


Maisemien ihailua ja muuta kyseenalaista toimintaa Vesivaaralla:



Hieman ennen Rykiniemeä saatiin kunnon vesikuuro niskaan. Matkalle osui myös joenylityspaikka, jossa oli kahluuvaijerit. 



Muutaman hienon maisemapaikan lisäksi suurin osa matkasta oli tällaista perinteistä polkumaisemaa. Polut olivat myös aika huonossa kunnossa, kovin kivikkoisia ja juurakkoisia. 



Paluumatkalla Metsäpirtille jyrisi ukkonen, ja sekös on Humpan kanssa aina mukavaa. Tämä kesä onkin ukkosten osalta ollut helppo, ja tämäkin selvitettiin Humppa sai juosta vapaana, ja jyrinöitä kohti säntäilyt kiellettiin.
Illalla taas mökillä saunan lämmitys ja ruokailut. 


Seuraavana päivänä taas rinkka selkään ja kohti Ukko-Kolia. Ekat kilometrit tuntui siltä ettei perille tulla pääsemään mutta niin taas jalat vetreytyivät. Ja Mäkrältä oli kyllä hienot näkymät. Mäkrälle nousu oli pitkä mutta onneksi aika loiva, eikä tuntunut niin kauhean raskaalta kuin pari aiempaa nousua.




Aika puhki oltiin kyllä kaikki kun lopulta autolle päästiin takaisin. Mäkrän jälkeen ei Kolille nousu enää kiinnostanut joten kävelimme parkkipaikalle alakautta.

Kävimme palauttamassa avaimet luontokeskukselle ja tankkasimme vähän vesivarantoja, ja lähdimme ajelemaan kohti mökkiä. Matkalla Juuassa pysähdyttiin uimarannalle huuhtelemaan retkihiet ja illaksi rantasaunaan ja herkkupöytien äärelle.

Mukavaa oli retkeily, ja sujui erinomaisesti koirien kanssa. Humppa tykkäisi kovasti vetää, ja jonkun verran se juoksentelikin vapaana kun pysyi kauniisti poluilla eikä vastaantulijoita ollut. Repe taas yllätti positiivisesti, se tepsutteli tasaista tahtia ja oli jotenkin niin huomaamaton patikkakaveri. 
Kolille mennessä parkkipaikat olivat aivan täynnä autoja, mutta polulla emme juuri kehenkään törmänneet. Joka leiripaikassa toki oli kulkijoita.
Koli oli ihan näkemisen arvoinen paikka, mutta eihän se tällaisen Lappi-fanin maisemanhimoja tyydytä :).